Biisi: City Lungs - Silence Says It All

Tänään on erikoinen päivä 12/12/12. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, 9 päivää maailman loppuun, eikö vain? Ei. Vaan tänään WNSAC pyyhkii historian pölyt harteiltaan ja keskittyy taas esittelemään uutta musiikkia. Tai siis, uudempaa musiikkia. Uunituoreita pop-pipareita.

Tänään esittelyssä, käsittääkseni aiemmin turkulainen, myöhemmin tukholmalais-helsinkiläistynyt City Lungs. Bändi sijoittuu jonnekin shoegazen ja dreampopin välimaastoon. Duo julkaisi muutama päivä sitten ensimmäisen biisinsä Silence Says It All. Biisi on saanut kivasti huomiota. Se on esitelty parissa joulukalenterissa. Kyllä, joulukalenterissa,  niin Burning Heartsin, kuin Arvoitus on meille poika tuon.

Osittain koneiden, osittain orgaanisten elementtien ympärille rakenteleva duo on ehdottomasti seuraamisen arvoinen. Juuri tämänkaltaisille yhtyeille on huutavaa kysyntää, niin Euroopassa kuin kasvavissa määrin myös Suomessa. Uskon, että ajan kanssa City Lungsia vielä revitään hihoista suuntaan jos toiseenkin.  Siihen asti, odotellaan.

Nosto: Ehdottomasti seuraamisen arvoisten levy-yhtiöiden lista 2012

Nuorgam listaa paraikaa seuraamisen arvoisia levy-yhtiöitä kotoa ja kaukaa. Kuten Jyri Öhman kirjoitti, listalla on paljon hyviksiä, mutta toistaiseksi suosikkini vielä puuttuvat. Lista kirvoitti miettimään, mitkä ovat omasta mielestäni levy-yhtiöitä, joita suosittelisin ihmisiä seuraamaan.

Näen itseni ja blogini blogimperiumin perussuomalaisina. Edustamme oppositiota. Olemme kovia huutelemaan vieraisiin pöytiin ja arvostelemme muita. Emme kuitenkaan tuo mitään parempaa pöytään. Perustelemme, jos tuntuu siltä.

Nimeän nyt oman vaihtoehtoisen listani levy-yhtiöistä, joita suosittelen ihmisiä seuraamaan. Listallani on ainoastaan kotimaisia lafkoja. Nuorgamin listan ja omani suurin ero on se, että Nuorgamin lista auttaa pariutumaan Helsingin hipsterbileissä, minun huonontaa mahdollisuuksia huomattavasti. Listani ei ole muodikas, tai välttämättä edes ajankohtainen. Se on vain läjä suomalaisia levy-yhtiöitä, jotka ovat tehneet kulttuurihyväntekeväisyyttä koko elinkaarensa. 

Saanen esittää hikidiskojen epämiellyttävien keskustelualoittajien kuninkaan. We never stood a chance-blogin Ehdottomasti seuraamisen arvoisten levy-yhtiöiden lista 2012:

*If Society - mm. Echo Is Your Love,  Tryer, Rytmihäiriö, Viola, Black Audio

*Bad Vugum - mm. Aavikko, Circle, Deep Turtle, Cleaning Women

*Fonal Records - mm. Eleanoora Rosenholm, Barry Andrewsin Disko, Risto

*Helmi Levyt - mm. Joose Keskitalo, Jaakko Eino Kalevi

*New Music Community - mm. On Volcano, Downstairs, Murmansk

*Combat Rock Industry - mm. Abduktio, Deathbed, Endstand, Wasted

*Suomen Musiikki Oy - mm. Zebra And Snake, Lighthouse Project

*Soliti - mm. Delay Trees, Big Wave Riders, Astrid Swan, Cats On Fire

*GAEA - mm. Death Hawks, Jesse, French Films,  Pintandwefall

*Kioski Rec - mm. Mirel Wagner, Satellite Stories, Moses Hazy, Kuha.

*Ekro Records - mm. Laivue, Kuusumun Profeetta,  Pharaoh Overlord
*Fullsteam - mm. Lapko, Rubik, Disco Ensemble, Jaakko & Jay, Callisto

*Solina - mm. Magenta Skycode, Burning Hearts, Déclassé, Nightsatan 

*Stupido - mm. Stockers!, Aino Venna, Plutonium 74, Valkyrians
*Fresh Tunes Finland - mm. Wiidakko, Wedding Crashers

#4 Indian Trails

Indian Trails pompsahti yllättäen indiepiirien tietoisuuteen. Muistaakseni Jyri Öhman bloggasi ensimmäisenä yhtyeestä jo ennen kuin kukaan ulkopuolinen oli kuullut yhtyeeltä nuottiakaan. Tiedän, melko ällöttävä juttu. Siinä hetkessä päätin, että en pidä Indian Trailsista. Vihaan hypetettyjä indiebändejä, varsinkin jos niillä on hyvä nimi, ulkoinen habitus ja graafinen ilme. Näitä on tässä viime aikoina nähty. Ei, ei, ei...mutta ei. Kuinkas kävikään. Yhtye julkaisi silloin vielä Light Cuts Shapes Sharp-nimeä kantaneen kappaleen (joka käsittääkseni on vieläkin ainoa bändin julkisesti julkaisema biisi), joka oli kuin olikin älyttömän kova. Olin ällikällä lyöty. Heitin kaikki ennakkoluulot kertaheitolla roskiin. Bändi oli tuottaja Kane Kaspar Heinosen avustuksella onnistunut tekemään erittäin kilpailukykyisen ja tanssittavan träkin. Ehkä yhden parhaista indierock-träkeistä, mitä Suomessa on tehty. Tämän jälkeen bändi on ilmeisesti myös keikkaillut jonkin verran. Bändin livekunnosta on raportoitu vähän sitä sun tätä. Huhujen mukaan bändi on julkaisemassa EP:tä kesäkuussa. EP tulee varmasti määrittelemään hyvin voimakkaasti yhtyeen tulevaisuuden, indiepiirit kun tuppaavat donkkaamaan yhtä nopeasti kuin ylistämäänkin. Odotan tältä porukalta vielä isoja. Toivotaan, että tarjontaa riittää myös tulevaisuudessa. Indian Trailsissä olisi potentiaalia kasvaa hienoksi suomalaiseksi vientitarinaksi. Onnea matkaan!