Levy: The Streams - Hopeless Play

Joo joo, tiedän. Taas mennään repeatilla. Ei hätää, seuraavaksi luvassa jotain blogissa aiemmin esittelemätöntä. Homma nyt vaan on niin, että upean turkulais-yhtye The Streamsin levy on kököttänyt levyhyllyni reunalla jo kuukauden päivät. Joka päivä tuijottaen allekirjoittanutta koiranpennun katseella, anellen: "arvostele minut, arvostele minut". Ajatellaan hommaa näin, jos Stella Harasek, niin minäkin.

Niin mikä The Streams? Tänä päivänä puhutaan paljon AORstä (adult oriented rock). Mielestäni kukaan ei flirttaile genrelle yhtä paljon kuin The Streams. Jos sä sanot Bon Jovi, minä sanon The Streams. Jos sä sanot Asia, mä sanon The Streams. Ja näin. Mutta The Streamsiin mahtuu paljon muutakin kuin Bostonin kohdalla väljähtänyttä stadionmachoilua.

Mitja Kiviluodon luotsaama yhtye on loppujen lopuksi vain todella kaupallisen kuuloista indie rockia. Paikoitellen mieleen tulee The Killers. Pistää miettimään onko kyseessä indie-kääreeseen paketoitu valtavirtapeto, vai toisin päin. Olin miten oli, homma toimii. The Streams ei ole ajanut itseään kapeaan marginaaliin. Fiksua, mutta ei skenen hyväksymää.

Hopeless Play ei mielestäni ole vahvin mahdollinen albumikokonaisuus. Se on enemmänkin kokoelmalevy. Tuntuu siltä, että levyn biisien syntyaikojen haitari on melko laaja. Tämä ei sinäänsä haittaa. Levyltä voi kuunnella pari biisiä sieltä täältä. Ei tarvitse miettiä, että kuuntelukokemus jää vajaaksi.

Levyn upea tuotanto yhdistää pakettia sen verta mukavasti, että levy pysyy yhtenevänä. Jos levyltä lähtisi irroittelemaan parhaita hetkiä, ne olisivat hittibiisi Out Of Reach, kaunis The World Is On Fire, uusi suosikkini Bullets, sekä popparin vaatteisiin puettu kasarihitti Straight Shot.

Biisi: The Streams - Out Of Reach

Tämä on weneverstoodachancen 50 postaus. Jee! Aluksi tarkoituksena oli pyhittää tämä postaus bloggaajille ja tällä hetkellä vellovalle bloggaamisen lopettamis-ilmiölle, eilen kun taas yksi blogi ripusti nyrkkeilyhanskat naulakkoon. Aihe ei kuitenkaan ole kauhean mielenkiintoinen, joten tiivistetään se nyt muutamaan sanaan. June, toivottavasti jatkat vielä kirjoittamista tulevaisuudessa. Lukekaa Jussi Mäntysaaren blogia, se on mielestäni loistava. Perustakaa blogeja, kirjoittakaa suomalaisista bändeistä. Ja jos satutte perustamaan oikeasti hyvän blogin kertokaa myös minulle.

Tänään valokeila annetaan turkulaiselle The Streamsille ja sen hieman myöhässä tulevalla kesäbiisille Out Of Reach. The Streams on mm. Yournalistista ja The Friendistä tutun levy-yhtiö Drink Tonight Recordsin uusin sainaus. Drinkin hittivainu tuntuu jälleen olevan napissa, sillä The Streamsin sinkkubiisi kuulostaa juuri suomalaisille räätälöidyltä musalta. Bilebändi, pienellä sitruunaviipaleella. Sen verran sisällökästä, että menee läpi, mutta tarpeeksi ilmapäistä, että älyköt pysyvät poissa keikoilta.

Muistan aikoinaan kun muuan turkulaisbändi mainosti keikkafoorumeilla "kannattaa tulla, sillä meidän keikoilta harvemmin lähtee yksin kotiin". The Streamsin musiikki puhuu samaa kieltä. Jos et onnistu, olet luuseri. "She's got the body / she's got the body / But I got no money / but I got no money" Mistä näitä laineja saa ostaa? Vaikuttaisi siltä, että solisti Mitja Kiviluoma  on epätoivoisen rakkauden airut.

Molemmat sinkut soundaavat todella hyvältä. Oskari Ruohosen tuottaman albumin taustoissa tapahtuu jatkuvasti mielenkiintoisia asioita. Ruohonen on saanut trion soundaamaan isolta, kalliilta ja kansainväliseltä. Ykkössinkkuun My Heart Still Wants You Home on tehty musiikkivideo, jonka voit katsoa täällä. Mielestäni perus soittovideoksi aivan älyttömän hyvin tehty.