Biisi: Idiomatic - Lost Together

Idiomaticin uusi sinkku Lost Together meni itselläni aluksi maistelun puolelle. Pidänkö, enkö pidä, onko oikeasti kovaa, niinkuin Hanoi Rocks-kovaa, vai Samu Haber-kovaa. Liian mainstreamii? Just sopivan mainstreamii. Onko liian ällöttävää lyriikkaa, vai juuri sopivan ällöä.  Ehkä just sopivan ällöä, että tulee sitä ameriikkaa mukaan. Pitkän henkisen kamppailun (toiseen kertosäkeeseen asti) tulin siihen tulokseen, että kyllä, tämä on nyt kyllä todella kova biisi. Normaalisti pianon kanssa maustetut rokkibiisit ovat mulle suuri nöy nöy, mutta tässä biisissä pianokin tuntuu järkevältä.

En ollut ainakaan kauheasti hakoteillä kun kirjoitin Idiomaticista Suomen rock-kentän seuraavan ison pelaajan. Jos tällä biisillä ei aukea, niin vika on kuluttajassa. (toim. huom. vika on aina kuluttajassa) Idiomaticin julkaisurundi näyttäisi toistaiseksi olevan vielä vähän vaiheessa, mutta jos asut Helsingissä, tai Tampereella voit ainakin huokaista helpotuksesta ja käydä ostamassa ennakkolipun poikien keikalla. Itse menen ainakin Tampereen haaran keikalle, sillä sen lisäksi että debyyttialbumi New Terrain julkaistaan siellä, sekä Picnic with Lulu, että Johny Got It Wrong ovat aivan erinomaisia yhtyeitä:

pe 28.9. Tampere, YO-Talo (/w Picnic with Lulu, Johny Got it Wrong)
pe 5.10. Helsinki, Bar Loose (/w TBA)

#21 Satellite Stories

Jos jostain pidän, pidän oppimisesta. Tällä viikolla olen oppinut, tai ehkä enemmänkin antanut itselleni luvan  pitää Satellite Storiesista. Olen todella kova Two Door Cinema Club-diggari ja oikeastaan oululaisten satelliittien ensimmäisestä demosta asti olen pitänyt bändiä vain suomalaisena versiona erinomaisesta irkkuserkustaan. Bändillä on aina ollut hyviä biisejä, esimerkiksi Helsinki Art Scene kolahti todella lujaa back in the day. En kuitenkaan ole halunnut antaa bändille mitään meriittejä, ikään kuin olisin sen jollain tapaa velkaa heidän irlantilaisille serkuilleen.

Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut paljon. Suomessa vieläkin melko tuntematon yhtye on kiertänyt maailmaa, sainattu ulkomaiselle managementille, ja isolle keikkalafkalle, japanilaiselle Rallye-leibelille, saksalaiselle XYZ-leibelille ja suomalaiselle, Mirel Wagnerinkin taustalla häärineelle Kioski Recille. Satelliitit ovat selvästi tekemässä läpimurtoa ja oma veikkaukseni on, että yhtyeen debyyttialbumi tulee olemaan viimeinen palapelin pala yhtyeen menestyksessä Suomessa ja ulkomailla.

Satelliitit ovat jostain syystä aina saaneet paheksuvia katseita suomalaisilta. En tiedä johtuuko tämä oululaisuudesta, poikamaisuudesta, rallienglannista, vai mistä. Satelliitit ovat todellakin joutuneet tekemään töitä menestyksensä eteen. Näyttäisi kuitenkin siltä, että kova työ  vihdoin palkitaan.  Yhtyeen biisit soivat Yle X:llä ja keikkavenue on vaihtanut Loosesta Tavastiaan.

Yhtyeen tuorein sinkku Anti-Lover on todella tykki biisi, rallienglannista ei ole tietoakaan. Poikamaisuudestakin on jäljellä enää laulajan kenkku laulutyyli. Biisissä ei vallitse enää twodoorcinemacubmaisuus, vaan vivahteita on laajemmalta skaalalta. Soundi on kohillaan, niinkuin myös tuotanto. Tämän lisäksi on pakko sanoa, että jätkät ovat todella komistuneet alkuajoista. Räkänokkaisesta katulätkäketjusta on kehittynyt salonkikelpoinen indiebändi. Herkistyn. Mighty Ducks.

Olen kuullut pelkkää hyvää satelliittien livevedoista. Pojat vetävät kuulemma energisiä keikkoja ja tytöt joraavat eturivisisä. Löysin bändin facebookin kautta vuoden vanhan videon Home-biisistä. Haluan jakaa sen teidän kanssanne. Ainakin omalta osaltani video oli viimeinen niitti arkkuuni, hyvässä. Videolle vangitun lämmön määrää on vaikea kuvailla. Videota katsellessani en voi estellä hymyn muodostumista kasvoilleni.

Pirun hienoa, että satelliittipojat vievät tätä samaa lämmintä ilosanomaa myös maailmalle. Kaikki suomalaiset eivät ole viinaan meneviä kusipäitä. Meilläkin osataan pitää hauskaa ja hymyillä.  Nauttikaa kesästä!