Spoileri: Tämä teksti ei välttämättä sisällä mitään mielenkiintoista. Tämä on ajatushetki. Lue loppuun omalla vastuulla.
Valtakunnassa kaikki hyvin, molotusviikko antaa odottaa itseään vielä ainakin seuraavaan postaukseen asti. En ole pitkään aikaan kirjoittanut nostoa. Otankin nyt hetken aikaa ja kirjoitan vähän promomaileista.
Tämänpäiväisen kirjoituksen kirvoitti eräs promoteksti, joka oli tullut mailin puolelle. Lähettäjälle tuntui olevan vähän auki millaisia promomaileja bloggaajille pitäisi lähettää.
Koitan valottaa mitä itse odotan promomaileilta, tai ainakin millaisista promoista on helppo ottaa kiinni. Jos tästä vaikka olisi jollekin hyötyä.
Sanoisin, että kuluneen vuoden aikana, mitä olen blogia pitänyt, promopostin määrä on kymmenkertaistunut. Järjetöntä kuinka paljon hyvää matskua Suomessa tehdään ja luonnollisesti kaikesta ei voi kirjoittaa.
Miksi sitten tietyt jutut päätyy blogin puolelle? No usein vähän sattumalta. Kyse ei aina ole edes biisin hyvyydestä. Oikea hetki, oikea paikka, oikeanlainen juttu. Oikeanlainen mielentila.
Loppujen lopuksi blogi on vain kurkistus yhden intohimoisen musiikinharrastajan pääkoppaan. Lopputulemalta on sen mukainen.
Loppujen lopuksi blogi on vain kurkistus yhden intohimoisen musiikinharrastajan pääkoppaan. Lopputulemalta on sen mukainen.
Hyvät jutut tulee usein
vastaan jo mm. Facebookissa, mutta luonnollisesti ohi pääsee livahtamaan
paljon loistavaa kamaa. Tämän takia onkin hyvä, että jengi jaksaa
laittaa maililla promoja.
Kun etsin uusia juttuja, pidän kuuntelusessareita. Käyn mailista kerralla useamman promon läpi. Kuunnellesani biisejä etsin tunteita herättäviä juttuja. Niistä on pakko kirjoittaa heti.
Usein ekstrahuomion saavat artistit, jotka ovat entuudestaan tuttuja. Varsinkin jos olen kirjoittanut joskus, on kiva palata. Näin blogissa säilyy tietty jatkuvuus.
Usein ekstrahuomion saavat artistit, jotka ovat entuudestaan tuttuja. Varsinkin jos olen kirjoittanut joskus, on kiva palata. Näin blogissa säilyy tietty jatkuvuus.
Mikä sitten on hyvä promomaili? No ainakin omalla kohdalla vähälle huomiolle jäävät usein pitkät viestit. Pitkät viestit ja artistit, jotka eivät ole osanneet tarjota yhtä selkeää täkybiisiä, vaan lyövät kertaheitolla koko levyn.
Usein levyistä tulee sitten kuunneltua vaan se joku random biisi. Jos se ei ole mieleinen, jää unholaan jonkun tuhansien tuntien uurastus.
Usein levyistä tulee sitten kuunneltua vaan se joku random biisi. Jos se ei ole mieleinen, jää unholaan jonkun tuhansien tuntien uurastus.
Useimmiten viestin sisällöllä ei ole juurikaan merkitystä, kunhan linkit on kunnossa. Soundcloud, Youtube/Vimeo (jos on musavideo) ja hyvälaatuinen promokuva. Facebookista plussaa. Niillä pärjää.
Ainakin omalla kohdalla usein klikkaan mailin linkistä biisin pyörimään. Jos se herättää, avaan kirjoitusnäkymän. Sitten kirjoitan biisi ripiitillä niin kauan, että teksti on valmis.
Sanoisin, että sillä tuleeko viesti bändiltä itseltään, vai levy-yhtiöltä, ei ole väliä. Jos viesti on lyhyt, sisältää linkit ja on henkilökohtainen, ovat lähtökohdat kohdillaan.
Jos kuitenkin pitäisi valita, ottaisin viestin mielummin bändiltä. Bändeillä on usein mukavan persoonallinen tapa kirjoittaa.
Sanoisin, että sillä tuleeko viesti bändiltä itseltään, vai levy-yhtiöltä, ei ole väliä. Jos viesti on lyhyt, sisältää linkit ja on henkilökohtainen, ovat lähtökohdat kohdillaan.
Jos kuitenkin pitäisi valita, ottaisin viestin mielummin bändiltä. Bändeillä on usein mukavan persoonallinen tapa kirjoittaa.
Ja vielä tiivistäen: Lähtökohtaisesti kaikki materiaali, joka tulee mailiin on todella laadukasta. Toivon, että kukaan ei ole pahoittanut mieltään, jos en ole kirjoittanut.
Joskus vaan ei natsaa syystä, tai toisesta. Tästä hyvänä ja tuoreena esimerkkinä voisin mainita Annin. Olisin halunnut kirjoittaa, mutta en olisi tiennyt mitä sanoa.
Onneksi Thunderstorm-blogi tiesi. Ja vaikka en tästä nyt mitään osaakaan sanoa, jaan kuitenkin kanssanne upean Water Lilies-EP:n, että tiedätte minkälaisia helmiä sitä jää välillä nostamatta.
Joskus vaan ei natsaa syystä, tai toisesta. Tästä hyvänä ja tuoreena esimerkkinä voisin mainita Annin. Olisin halunnut kirjoittaa, mutta en olisi tiennyt mitä sanoa.
Onneksi Thunderstorm-blogi tiesi. Ja vaikka en tästä nyt mitään osaakaan sanoa, jaan kuitenkin kanssanne upean Water Lilies-EP:n, että tiedätte minkälaisia helmiä sitä jää välillä nostamatta.
Ihan pakko kommentoida oman kakspennisen verran, että on suoraan sanottuna raivostuttavaa saada promo, jossa lukee tasan "Moi, me ollaan bändi ja täs on meiän sinkku *linkki* Toivottavast tykkäsit." Ei sitä mitään omaelämänkertaa tarvitse mailiin kirjoittaa, mutta tuollaiset ovat lähes täydellisiä mielenkiinnon tappajia, vaikka muuten ois puitteet ihan kondiksessa. Imago, imago...
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMoi! Kiitän blogini maininnasta! Ja jaan ajatuksesi aika tarkkaan promopostailusta. Viestejä tulee todella paljon, joten sisältö ja viestin anti ovat yleensä aika keskeisessä osassa bloggausinspiraation saamiseen. Kaikki kotimaiset promoviestit tulee kuunneltua ja luettua, mutta ihan kaikkiin ei tule paneuduttua sen suuremmin, joten persoonallinen viesti ja pieni info bändistä helpottaa paljon kynnystä kirjoittaa postaus kyseisestä yhtyeestä. Itse harmittelen todella usein sitä määrää lahjakkuutta, joka jää vain sähköpostien kätköön. Harvoin se on kuitenkaan pelkästään yhtyeen itsestään kiinni, vaan yleensä kiireestäni ja joskus siitä millaisen kuvan yhtye on jättänyt viestillä itsestään.
VastaaPoistaPS. Olen pitkään ihaillut sitä intoa ja aktiivisuutta, jolla kirjoitat tätä blogia. Kotimaisuus on aina plussaa! Itselle tulee ihan liikaa hairahduksia muualle, mutta pitää yrittää ryhdistäytyä sen osalta! :)
Kiitos kauniista sanoista Antti! En voi edes aloittaa kuinka tärkeänä pidän blogeja ja blogikulttuuria, sinua ja muita. Meitä saisi olla enemmänkin, sillä suomalainen musiikki, etenkin englanninkielellä laulettu, tarvitsee esillenostajia.
VastaaPoista