Biisi: NEØV - Mellow

Tänään tehdään tuplapostaus, ja ainaneksiahan olisi ollut vielä vaikka toiseenkin tuplaan. Sähköpostistani löytyi mm. Idiomaticin uusi video jokin aika sitten blogissa hehkuttamaani Lost Togetheriin. Lisäksi Satellite Storiesin jakoi kanssamme videon Kids Aren't Safe In The Metroon ja Delay Trees videon uuteen sinkkuunsa nimeltä Future.

Vaikka yllämainituista olisi riittänyt jutusteltavaa, on tänään vihdoin aika omistautua tulevaisuuden onnistujat listallekin nousseelle NEØVille. Aiemmin Neufvoin nimellä kulkenut kuopiolaisyhtye valmistautuu debyyttialbuminsa, Orange Morning julkaisuun ja tänään esiteltävä Mellow on vuorossaan kolmas sinkkubiisi.

Pakko myöntää, että pelkäsin jo tovin, että homma ei lähdekään NEØVin osalta niin isosti kuin alunperin odotin. Kun diili Fullsteamin kanssa ei nostanutkaan bändiä välittömään indiefeimiin ja ensimmäiset kaksi biisiä eivät räjäyttäneetkään pankkeja.

Onneksi nyt bändi löi pöytään niin kovan biisin, että kovasydämisinkin indiehifisti voi laskea aseensa. Uskoisin, että Mellowissa riittää aineksia laajempaan hyväksyntään ja ainakin blogit ovat antaneet biisille kiitosta.

Mellow esittelee taitavasti sovittavan ja kauniisti soivan pop-yhtyeen, aavistuksella rajusta ysikytlukusoundista innostunutta kitarabändiä. Lopputulos jää positiivisesti 2000-luvun puolelle.

Olen kuullut albumin kertaalleen läpi ja tiedän minkälaista karkkia on luvassa. Löysin välittömästi albumilta omat suosikkibiisini, joista kirjoitan lisää sitten kun saan levyn arvosteluun. Että vink vink vaan Fullsteam, vink vink.

Hahaha. Tässä vielä video Mellow kappaleeseen. Löydät videon alta soundcloud-playerin. Laita pyörimään ja kerro mitä mieltä olet, kommentit löytää sieltä tunnisteiden joukosta.

NEØV - MELLOW from Fullsteam on Vimeo.

Levy: Idiomatic - New Terrain

Pahoittelen huonolaatuista kansikuvaa. En yksinkertaisesti löytänyt internetin syövereistä kuvaa parempilaatuisena. Sen verran mainittakoon, että albumin kannessa todella on alaston mies ja kyllä, dikki esillä mites muutenkaan. Aikamoinen startti.

Tamperelaisen, tässäkin blogissa lusikoidun Idiomaticin levy saapui minulle noin viikko sitten. Olen kuunnellut sitä lähes päivittäin siitä asti. Olen koittanut kuunnella analyyttisesti ja ihan vaan musadiggarin näkökulmasta. Päätin lopulta arvostella levyn.

Muutama sananen Idiomaticista alkuun. Kun tutustuin Idiomaticiin, muistan ensimmäisenä ihastuneeni loistaviin, mutta ei ilmeisiin pop-koukkuihin. Bändin soundi oli omaperäinen ja kappaleet divari-indietä huomattavasti oivaltavampia ja jollain tapaa vaikeammin lähestyttäviä.

Kun Idiomatic julkaisi ensimmäinen singlen You Are Not The Sun ajattelin, että bändi on vihdoin löytänyt tilaa lisätarttumapinnalle vaikeassa maalailuindiessään. Lost Togetherin kohdalla olin jo hämilläni kuinka menevän ja kuulijaystävällisen biisin bändi oli saanut aikaiseksi.

New Terrain kuitenkin on Idiomaticia perinteisemmässä asussa. Se on ensitahdeista asti eeppisen iso, monipuolinen ja vaikeasti lähestyttävä. Välillä se ihastuttaa kauniilla melodioillaan, loistavilla sovituksillaan ja tunnelmallaan. Välillä se turhauttaa liian pienellä tarttumapinnallaan ja etäisyydellään.

New Terrain on hyvin tuotettu levy. Albumin tuotannosta vastaa Ercola (mm. Uusi Fantasia).  Tuotanto on lähes maailmanluokkaa. Oikeastaan ainoa asia mikä häiritsee, on biisien välissä elävät rumpusoundit. Parhaimmillaan jippo tuo eloa, mutta pahimmillaan kokoelmalevyn fiilistä. Varsinkin kun kyse on näin eeppisestä popista. Olisi kuulijalle helpompaa, jos turvaa voisi hakea edes yhtenevistä soundeista.

Musiikillisesti ja tuotannollisesti New Terrain muistuttaa hyvin paljon Radioheadin OK Computeria ja ehkä siinä samassa myös Radioheadilta paljon lainannutta Coldplaytä. Popimmista biiseistä tulee mielleyhtymiä Snow Patroliin ja rockeimmissa biiseissä voi kuulla jopa Musemaisia piirteitä.

Idiomatic ei ole vielä valmis bändi, debyytti etsii selvästi lopullista suuntaansa. Idiomatic kuitenkin on hyvin ennakkoluuloton ja rohkea bändi. Vaatii aika paljon munaa yhtyeeltä kuin yhtyeeltä lähteä jahtaamaan brittirockin isoimpien nimien kokoista levyä. Ja lopputulos ei jää edes hirveän kauas tavoitteesta.

Uskon, että New Terrain vie bändin pitkälle, toivottavasti myös ulkomaille. Lopullinen pankin räjäyttäminen tapahtuu kuitenkin vasta kakkosalbumilla.

Biisi: Idiomatic - Lost Together

Idiomaticin uusi sinkku Lost Together meni itselläni aluksi maistelun puolelle. Pidänkö, enkö pidä, onko oikeasti kovaa, niinkuin Hanoi Rocks-kovaa, vai Samu Haber-kovaa. Liian mainstreamii? Just sopivan mainstreamii. Onko liian ällöttävää lyriikkaa, vai juuri sopivan ällöä.  Ehkä just sopivan ällöä, että tulee sitä ameriikkaa mukaan. Pitkän henkisen kamppailun (toiseen kertosäkeeseen asti) tulin siihen tulokseen, että kyllä, tämä on nyt kyllä todella kova biisi. Normaalisti pianon kanssa maustetut rokkibiisit ovat mulle suuri nöy nöy, mutta tässä biisissä pianokin tuntuu järkevältä.

En ollut ainakaan kauheasti hakoteillä kun kirjoitin Idiomaticista Suomen rock-kentän seuraavan ison pelaajan. Jos tällä biisillä ei aukea, niin vika on kuluttajassa. (toim. huom. vika on aina kuluttajassa) Idiomaticin julkaisurundi näyttäisi toistaiseksi olevan vielä vähän vaiheessa, mutta jos asut Helsingissä, tai Tampereella voit ainakin huokaista helpotuksesta ja käydä ostamassa ennakkolipun poikien keikalla. Itse menen ainakin Tampereen haaran keikalle, sillä sen lisäksi että debyyttialbumi New Terrain julkaistaan siellä, sekä Picnic with Lulu, että Johny Got It Wrong ovat aivan erinomaisia yhtyeitä:

pe 28.9. Tampere, YO-Talo (/w Picnic with Lulu, Johny Got it Wrong)
pe 5.10. Helsinki, Bar Loose (/w TBA)